keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Monta ihmettä

Terkkuja taas reissusta! Oltiin vaunuilemassa ja ihmettelemässä luonnon ja maailman ihmeitä.
Ihan ekana majavan pato. En oo koskaan osunut näkemään tätäkään ihmettä. Tosin tää on varmaan jo hylätty ja majava muuttanut muihin maisemiin. Pato oli kuitenkin jäänyt paikalleen.
On se vaan taidokas kaveri.
Käytiin kävelemässä Levävaarassa
On se elämä ollut vähän erilaista, kun nyt. Ei oo ollut sähkö sitä ja tätä, vaan on ollut pakko tulla omillaan toimeen,teittömän taipaleen takana. Tuskin joka hiivapakettia on erikseen lähdetty hakemaan.
Lapsilla on ollut koulukin 16 km. takana. Taksi tuskin on ovella ollut varttumassa. Susia ja karhuja on varmasti ollut matkan varrella. (leirialueen tiellä oli nähty karhu, keskellä tietä)
Tosin lapset ovat olleet siellä koululla, niin että vain parikertaa on syksyllä on kotona käyty. On se ollut pienelle ihmisella aika moinen juttu, kun on kotoa täytynyt lähteä vieraisiin paikkoihin. Ei oo auttanut, vaikka ois ollut kuin ikävä äitiä. Ihan kiva reissu, vaikka sisälle tupaan ei päässytkään.
Vaihdettiin paikkaa ja oltiin Lieksassa. Käytiin Ruunaankoskella. Tosin ei missään vaeltamassa, mutta kuitenkin. Hyvin viihdyttiin, kun seurattiin Koskeloperheen ruuan hakua. En oo sitäkään koskaan päässyt näin läheltä seuraamaan.
Sanotaan, että lähti, kun kala rannasta, mutta kyllä lähti koskelokin saaliin perään. Hauskan näköistä touhua, kun ne ui silmät veden alla ja sitten lähdettiin.
Neitikoski on ihan komeeta katseltavaa.
Huh huh harrastus se on tämäkin. Ei mua varten kyl.

Eikö oo kaunis?
Siis terveisä helteisestä Itä- Suomesta. Tultiin kotiin, kun alko sataa.

12 kommenttia:

  1. Majavan padon purkaminen ei olekaan kovin helppoa. On se niin tiiviisti rakennettu.

    Neitikoskessa puljaaminen on virkistävää helteisellä säällä. (sanoo kerran Neitikoskessa uinut)

    VastaaPoista
  2. En minäkään tuollaiseen koskeen uskaltaisi mennä mutta kiva katsoa,näin kuviesi kautta:)

    VastaaPoista
  3. Majavat ovat taitavia...ja nopeita. Näin kerran luonnon live-näytelmän(asuin lapsena joenrannalla), kun majava kaatoi rannasta suhteellisen suuren koivun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ois se mielenkiintoista nähdä, kun pesää rakennetaan.

      Poista
  4. Majavien naapurissa mekin käytiin, kauniissa Karjalassa. Majavat ei kyllä näyttäydy, mutta ne kuulee, kun polskahtavat iltauinnille joen penkalta. Meillä ei satanut, vaan oli elo pelkkää auringonpaistetta:).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että kotomaa näyttää teille parhaan puolensa.

      Poista
  5. Selviytyjä on tarvinnut olla ennen vanhaan pienestä pitäen, on sitä tullut ajatelleeksi monesti tuollaisissa paikoissa käydessään.
    Montaa taitoa olen itselläni toivonut olevan, mutta koskenlaskuun ei ole ikinä ollut hinkua, on sitä jännä silti katsella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ois nykynuorilla ja tietty meikäläistekin ikäisillä tekemistä, että selviytyisimme noissa olosuhteissa.
      Minustakin on parempi katsella rannalta :)

      Poista
  6. Onkohan tuo sama koskelo, joka pulikoi siellä kun me käytiin ;)
    Samanlainen koskimelojakin oli silloin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan on sama porukka. Milloin olit? Me oltii viikko sitten tiistaina.

      Poista