tiistai 29. kesäkuuta 2010

Kova paikka

Sanoin tänään äidin asunnon irti!! Se oli aika kova paikka ja varmasti vielä kauheempaa on, kun sitä rupee tyhjentämään. Ihan hirvittää jo etukäteen. Kävin siellä asunnolla tänään katsomassa onko laskuja tullut. Voi, että alko itkettää se äidin kohtalo. On ihan kauheeta, kun ihminen ei pysty puhumaan!!
Minäkin olen aina kauhistellu, kuin ois kauheeta jos ei pystyis tekee käsitöitä. Ei oo koskaan edes tullut mieleen se mahdollisuus, että ei pystyis puhumaan. Äiti kyllä sanoo joitain sanoja, mutta periaatteessa aina jää asia puolitiehen, kun siitä lopusta ei kertakaikkiaan ymmärrä yhtään mitää.

Asunnon irtisanominen onnistu ihan hyvin ja lankapuhelimenkin tällä kerralla. Edellisen kerran, kun sitä koitin niin ois pitänyt olla edunvalvoja. Sitä vastoin kännykän irtisanominen ei onnistu ilman lääkärin lausuntoa. Tietysti se on ihan OK. muutenhan sitä vois sanoa toisen puhelimen irti kuka vaan.

Juhannuskin mennä hurahti sujuvasti pikkujoulujen merkeissä, kuten viimevuonnakin. Vieraita oli ystävät tästä läheltä ja Posiolta. Ilmatkin suosi meitä niin, että ulkona syötiin jouluruoka. Kivaa oli, niin kun ystävien kanssa aina.

Aurinkoista viikkoa sinulle!

16 kommenttia:

  1. Kova paikka, ei ihme, jos olet surullinen ja itku tulee. Niin pitää ollakin.

    Voimia.

    VastaaPoista
  2. Tuollaiset tehtavat viemat voimia ja kuitenkin ne on pakko hoitaa.

    VastaaPoista
  3. Raskas paikka. Voin vain kuvitella surusi. Sama kokemus on vielä kokematta.

    VastaaPoista
  4. Raskaita asioita sinulla siellä hoidettavana, voimia kovasti toivon sinulle!

    VastaaPoista
  5. Iso virtuaalinen halirutistus täältä, kummasti sitä ihminen jaksaa kun on asioita, jotka vaan on tehtävä. Aurinko paistakoon ja lämmittäköön Sopivasti päivääsi!

    VastaaPoista
  6. Nämä ovat kovia paikkoja. Meillä pitäisi saada joku ratkaisu kanssa. Äiti ei varmaan jaksa lähteä talveksi yksin talossaan. Näitä joutuu miettimään nyt tämä meidän ikäluokka.

    VastaaPoista
  7. Asia kerrallaan. Suru ja ilo erikseen.

    VastaaPoista
  8. Ei ole kevyttä tekemistä ei. Aivan kuin irrottelisi lankkuja sillasta, joka vie elettyyn elämään ja omaan lapsuuteen. Olipas erikoinen juhannus!! Meillä on pikkjoulu aina tammkuussa, mutta laitoit paremmaksi! Jaksamista!

    VastaaPoista
  9. Kiitos teille kaikille myötätunnosta. Eikähän se tästä. hetkittäin vaan on niin kurjaa.

    VastaaPoista
  10. Nuo eivät ole todellakaan helppoja hetkiä.

    Jaksamista.

    VastaaPoista
  11. Jaksamista, nuo ovat raskaita asioita hoitaa.

    VastaaPoista
  12. Raskaita asioita, jotka vaan täytyy käydä läpi kun ei muutakaan voi. Onneksi surun sekaan mahtuu iloakin. Tsemppiä!

    VastaaPoista
  13. Raskasta on. Olen itse ollut samassa työssä pari vuotta sitten. Itketti, mutta välillä naurattikin. Se on sellainen muistojen kertauskurssi. Voimia ja halaus sinulle!

    VastaaPoista
  14. On se voimillekäypää, kun joutuu näkemään vanhan äitinsä noin ikävässä tilanteessa. Paljon on tekemistä äidin asunnon tyhjentämisessä, siinä joutuu kohtaamaan monta vanhaa muistoa ja luopumaan entisistä kuvioista. Toivon sinulle voimia. Onneksi juhannus varmaankin kohotti mielialaa ystäviesi parissa.

    VastaaPoista
  15. Voi! Surullista ja raskasta varmasti. Halaus täältä, minulta Sinulle!

    VastaaPoista
  16. Raskaita asioita,olisi kauheaa jos ei pystyisi puhumaan.
    Jaksamista ja runsasta Jumalan siunausta!

    VastaaPoista